2930311234
567891011
12131415161718
19202122232425
2627281234
 Palaute
16.01.2018 15:07 | Ani Kokkonen
Milloin viimeksi annoit (positiivista) palautetta? 
 
Palautteen antaminen on taitolaji. Ei se mitä sanotaan vaan miten sanotaan. Negatiivisenkin palautteen voi antaa rakentavasti. 
 
Positiivisen palautteen antaminen on hyvin tuottoisaa, ei pelkästään vastaanottajalle vaan myös palautteen antajalle. Positiivisesta palautteesta saa uskomattoman määrän sellaista energiaa, joka tsemppaa eteenpäin. Antaa uskoa omaan tekemiseen. Työelämässä positiivisen palautteen antaminen auttaa toimimaan tehokkaammin ja työhyvinvoinnin nousemaan. 
 
Suomalaisessa kulttuurissa positiivinen palaute, kannustus ja kehuminen voivat tuntua vieraalta. Oppia voisi ottaa mm. amerikkalaisuudesta. Mikäli palautteen antaminen ei tunnu oikealta, on sitä hyvä harjoitella. Tiimeissä tulisi sopia päivä kuukaudessa, jolloin kaikille annetaan sparraavaa palautetta. Tällöin kynnys palautteen antamiseen laskee.
 
Millä tavoin palautetta kannattaa antaa riippuu henkilön persoonasta. Jotkut kokevat julkisen palautteenannon kiusallisena kun taas toiset nauttivat siitä. Palautteenannolle on monta hyvää kanavaa, joten kannattaa tutustua, mikä kenellekin on sopivin.

 - Ani Kokkonen | Linkki



 Joulutervehdys
22.12.2017 09:18 | Mia-Riitta Niemi

Joulutervehdys Sinulle!

Joulun maut ja tuoksut,
viimein unohtuvat juoksut.
Rauhassa joulua viettää saa,
myös eläimet ja äiti maa.
Kaunis olkoon kaikkien joulu,
unohtukoon melu ja touhu.

Suomen upea 100-vuotisjuhlavuosi alkaa kohta olla kirjoissa ja kansissa. Vuoden aikana on tapahtunut paljon ja samalla vauhdilla kehittymisen tiellä jatkamme ensi vuonna.

Kuluneen vuoden aikana jatkuivat strategiamme mukainen toimintamallin ja rakenteen uudistaminen Claron sekä Suomen että USA:n toimipisteillä. Samalla jatkoimme määrätietoista palvelujen, osaamisen ja uusien toimintamallien kehittämistä.

Ensi vuonna jatkamme työtämme asiakkaidemme sekä johtamisen ja johtoryhmätyöskentelyn kehittämisen hyväksi. 

Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta!

 

Claro Leaders Oy, 

Mia-Riitta Niemi
toimitusjohtaja


( Päivitetty: 22.12.2017 09:38 )

 - Mia-Riitta Niemi | Linkki



 Miksi ajanhallintaa?
20.12.2017 21:40 | Ani Kokkonen

Yksi itsensä johtamisen keino on ajanhallinta. Mutta kuinka aikaa pitäisi hallita? Se kun ei pysähdy vaan, jatkaa matkaansa määrätietoisesti. Aikaa ei voi hallita, mutta tekemisiä voi! Wikipediassa ajanhallinnasta kirjoitetaan seuraavasti: ”Aika on kokonaismäärä käytettynä tarpeellisten aktiviteettien tekemiseen ja toteuttamiseen. Ajanhallinnan tavoitteena on kasvattaa tehokkuutta, suorituskykyä sekä tuottavuutta. Ajanhallinta on hyvän suunnittelun ja harjoittelun tulos.” Meistä jokainen pystyy tehostamaan ja priorisoimaan tekemisiään, mutta harva pystyy siihen yksin. Ajanhallinnan parantamiseksi on olemassa joukko työkaluja.

Ajanhallinta on monen tekijän summa. Vuorokaudessa on 24 tuntia, josta iso osa kuluu lepoon. Jäljellä oleva aika tulisi osata käyttää tehokkaasti. Tekeminen luo jatkumon ja jotta tavoitteeseen pääsee, täytyy suunnitella oma ajankäyttö ja sen tehostaminen. Onko rutiineissani jotakin, josta voin luopua? Heikko ajanhallinta johtaa kiireeseen, joka taas aiheuttaa stressiä. Kiire ei kuitenkaan tarkoita tehokasta, päinvastoin. 

Ajanhallinnan opettelussa henkilöstö tarvitsee johdon tuen ja kannustuksen. Yritykselle ajanhallinta tarkoittaa tehokkaampia työtunteja ja sitä kautta säästöjä. Henkilöstö on motivoituneempaan ja innovatiivisempaa ja työhyvinvointi paranee. Kun aika käytetään tehokkaammin, voidaan työ hoitaa laadukkaasti loppuun, joka näkyy asiakkaalle saakka.    
 


( Päivitetty: 20.12.2017 21:43 )

 - Ani Kokkonen | Linkki



 VAU – tänään on johtoryhmän kokous!
15.09.2015 09:15 | Mia-Riitta Niemi

Ihmisillä on akut täynnä virtaa aurinkoisen kesän jälkeen. Tällä viikolla jo viisi johtajaa ovat kertoneet minulle jaksavansa syksyn sateet kesän helteiden tuoman energian avulla. Auringolla on siis valtava merkitys jaksamisellemme. Syksyn edetessä saamme täällä Suomessa nauttia auringosta entistä vähemmän ja tarvitsemme muita keinoja ladata akkujamme. Tässä eras esimerkki miten innostuksella saadaan aikaan.

Olin muutama viikko sitten erään ison yrityksen johtoryhmän kanssa kehittämässä heidän johtoryhmätyöskentelyään. Heillä oli ollut jo vuosia samat tavat toimia johtoryhmässä. He istuivat aina samoilla paikoilla johtoryhmässä ja agenda noudatti samaa kaavaa. Yrityksen tulos oli kääntynyt laskuun. Teimme heille  johtoryhmän Clarometri mittauksen jossa mitataan mm. johtoryhmän tunneilmapiiriä. Tuli ilmi että johtoryhmässä ei ollut kovin innostava ilmapiiri ja uusiin ideoihin ei suhtauduttu positiivisesti. Johtoryhmä oli ns. “siilojohtoryhmä” eli jokainen jäsen oli johtoryhmässä vain oman yksikkönsä edustajana ja ajamassa oman yksikkönsä etua, ei yrityksen etua.

Johtoryhmä halusi tehdä täyskäännöksen. Puhuimme avoimesti tunteista ja niihin liittyvistä syistä. Johtoryhmä lähti määrittämään uudestaan  johtoryhmän roolin, tavoitteen, pelisäännöt ja agendan. Lisäksi johtoryhmä määritti uudestaan tunteet jota haluaisivat kokea tulevaisuudessa johtoryhmän kokouksissa. Uusiksi  tunteiksi nousi mm. innostus ja VAU:n tunne. Sen jälkeen olikin se haasteellisin osuus eli johtoryhmä mietti uudestaan mitä pitää tapahtua johtoryhmän kokouksissa jotta jokainen aamulla herää VAU:n tunteeseen kun tietää että tänään on johtoryhmän kokous. Johtoryhmä oli sitä mieltä että paljon oli muututtava nykyiseen.  Pitkän pohdinnan jälkeen johtoryhmä löysi johtoryhmällensä täsyin uuden roolin ja johtoryhmäkäytäntöjä lähdettiin uusimaan radikaalisti (seisoma- ja kävelykokouksia, innovaatiokokouksia metsässä, kokouksia kuntopyörien päällä, agendalla ainoastaan yrityksen yhteisiä asioita eikä yksikköesittelyjä jne).

Johtoryhmä energisoitui uusista käytännöistä ja asioiden kirkastumisesta. Uudet tavoitteet tulivat heille konkreettisiksi. Yhteinen kehittäminen lähensi myös johtoryhmän jäseniä ja yhteistyö alkoi kollegoiden kanssa muuttua parempaan suuntaan. Aika tulee näyttämään miten yrityksen tulos tulee muuttumaan tästä uudesta suuntauksesta. Itse olen hyvin luottavainen sillä sekä oma kokemukseni johtoryhmistä sekä tutkimustulokset osoittavat että johtoryhmän hyvälle hengelle on selkeä yhteys yrityksen tekemään tulokseen. Eli eikun tuloksia odottelemaan tämänkin johtoryhmän osalta!

Kirjoittaja Mia-Riitta Niemi toimii Claro Leadersin toimitusjohtajana.

 


( Päivitetty: 20.12.2017 14:28 )

 - Mia-Riitta Niemi | Linkki



 Coaching, design ja avoin innovaatio
24.09.2013 08:46

Tänä vuonna olen muutamaankin otteeseen ollut tekemisissä Euroopan Komission kanssa. Kyse on ollut siitä, miten Komission ja ja Aallon kaltaisen yliopiston yhteistyön mittakaavaa voidaan kasvattaa uutta arvoa luoden, laadusta tinkimättä ja varsinkin kustannuksia lisäämättä.

Mia-Riitan kanssa viime viikolla palloteltiin ideoita Komissiosta ja vähän muustakin. Huomattiin, että johtajat myös yrityksissä monissa tilanteissa puhuvat innostuneesti varsinkin pienessä piirissä, mutta mitattavia tavoitteita ja niiden toteutumista ei ole helppoa saada syntymään isossa mittakaavassa. Puhumattakaan palveluista tai tuotteita, jotka saisivat aikaan wau-efektin maailmanlaajuisilla markkinoilla.

Puhuttiin, että mitä jos johtamisnäkökulmasta pölytetään ristiin coaching’ia ja design’ia. Claro tunnetusti tekemissä coachingin kanssa, minä designin ja yleensä luovien alojen. Lupasin miettiä; tuotosta alla:

Coaching-työkaluihin kuuluu, että johtajalta kysytään mitä hän tavoittelee ja mikä on nykytila. Kartoitetaan vaihtoehdot. Katsotaan silmiin. Kysytään, onko tahtotilaa huippusuoritukseen. Vai kelpaako piirisarjataso, tai nykytila ja unelma, jotka eivät kohtaa?

Tavoitetila ja nykytila ovat designissa kuten coachingissa. Vaihtoehtovaiheessa sen sijaan tehdään eroa erilaisten vaihtoehtokokonaisuuksien välillä. Yhtäältä design on ”suljettua innovaatioita”, kun vaihtoehtojen kokonaisuus on lukittu: muita vaihtoehtoja kuin valintaryhmässä olevia ei haluta käsitellä tai edes huomioida. Otetaanpa esimerkkiä. Kun Radio Helsinki aikoinaan siirtyi itsenäisestä ja tappiollisesta radioasemasta osaksi Sanoma-konsernia vaihtoehtoja ajateltiin olevan tasan yksi: Radio Helsingistä kannattava, kun mukana Sanoman crossmedia ja markkinointiosaaminen. Miten kävi: tappiollisuus myös Sanoman aikana.

Design on ”avointa innovaatiota”, kun yleisön tai käyttäjien joko yhdessä yrityksen tuotekehittäjien kanssa tai itsenäisesti generoivat ideat ja toimet versovat uusia vaihtoehtoja. Designprosessi etenee ketterästi ja nopeastikin tuotesukupolvesta toiseen, rinnakkaisille kehityspoluille, tai molempia. Jonkinlainen runko on tällöin yleensä lukittu pysyväksi, muutoksia vastustavaksi tuotteen tai palvelun rungoksi, mutta joskus käyttäjät kyseenalaistavat jopa sen rungon, jota ei pitänyt. Seurauksena voi olla rinnakkainen suunnittelu- ja jopa rinnakkainen toteutusavaruus. Radio Helsingin on ostanut nyt ryhmä ostajia. Hallituksen puheenjohtaja Tomi Ruotimo tähdentää ryhmän rockiin ja alakulttuureihin liittyvä intohimoa. Ideoineen mobiilista medialiiketoiminnasta, jopa globaalin mediaekosysteemin tasolla, he ovat innokkaita olemaan aktiivisessa vuorovaikutuksessa Radio Helsingin kuuntelijoiden ja muiden kulttuuriyleisöjen kanssa jopa globaalisti.

Design-näkökulmasta pian nähdään, missä Radio Helsingin johdon ja toimittajien ja näiden yleisöjen yhdessä tai erikseen generoimissa vaihtoehdoissa on virtaa, joka energisoisi toimintaa ja kuluttajavalintoja.  Coachingista kysytään vielä, että jos Luoja suo, peli kulkee ja suuret yleisöt ovat valmiita kannattamaan, minkälainen on tahtotila huippusuoritukseen.

19.09.2013 10:00 | Antti Ainamo

 

 

 


Linkki


©2018 Claro - Z-Media